|
Sanastoa.
Verbit.
Awré - tulla
Aóremer - valaista
Arihwó - nukkua
Civ - uida
Ciqúra - taistella, kamppailla
Draina - nauraa
Darnóh - haluta, tahtoa
Dalfarna - tuulla, puhaltaa
Darwer - ihailla
Difén - auttaa
Delióhan - rakastaa
Derina - sarastaa, loistaa
Druinan - iloita
Er - olla, on
Erv - oli
Erem - olla olemassa
Elérna - kajo(kuu), paistaa
Eriwé - mennä
Elónar - sanoa
Ewiljé - huomata
Emiléh - pitää (jostakin)
Froinéh - osua, osoittaa
Felóhar - tuntea
Féldera - hymyillä
Finaqúe - toivoa
Flóenahi - kukoistaa, kukkia
Gisara - lentää
Heléhna - kuulla
Heféti - saada
Liméha - sataa (vettä, lunta)
Lubel - pysähtyä
Lumohar - unelmoida
Micóh - pudota
Mióhla - kysyä
Nohréw - osata
Neméhi - vihata
Qúvlen - elää
Qerem - ajatella, pohtia
Qulórina - ikävöidä
Ramófi - antaa
Reníjah - juosta
Réharna - kävellä
Rulfié - itkeä
Reqólna - katsoa, katsella
Réndirwe - puhua
Rhiwérne - lukea
Refiha - nousta, nousee
Rivieh - muistaa
Rwehi - muistuttaa
Reqúer - pelätä
Seléhar - nähdä
Shélebor - uskoa
Shómihar - haistaa
Ùneran - hengittää
Viquel - tunteilla
Vaniqú - yrittää
Windiahar - salamoida
Welmón - huutaa
Wélehar - maistaa
Wemlehi - voida
Wóhier - suuttua
Wermiéh - kirjoittaa
Wýllie - ulvoa
Kysymyssanat.
Mistä/kenestä - hiter
Mitä/ketä - holeh
Mikä/kuka - óulen
Mikä/kenen - óulenoh
Millä/kenellä - óleah
Mille/kenelle - ófel
Missä - óméra
Milloin - ómier
Päätteet.
Päätteet tulevat valjastavan sanan jälkeen. Esim.
syksy + llä = syksyllä ~ Welór + dar = Welór dar.
Awér ~Suomessa :LLE -pääte,
eli kenelle, mille? Rewelille, puulle, kesälle.
Esim. Sanoa hänelle (tyt.), Elónar wénah awér.
Dar ~Suomessa :LLA/LLÄ -pääte,
eli kenellä, millä, milloin? Rewelillä, puulla, kesällä.
Esim. Syksyllä on pimeää, Welór dar ér minógrufen.
Owé ~Suomessa :SSA/SSÄ -pääte,
eli missä? Puussa, maassa, metsässä.
Esim. Minä olen metsässä, Requé ér welmera owé.
An ~Suomessa :A/Ä -pääte,
eli ketä, mitä? Reweliä, koiraa, tyttöä, rakastaa.
Esim. Poika rakastaa sinua, Óliméh delióh an Rafén an.
/Óliméh delióhan Rafén an. (kahdessa peräkkäisessä
liite voidaan liittää myös verbin päähän kiinni)
Fem ~Suomessa :STA/STÄ -pääte,
eli kenestä, mistä? Rewelistä, puusta, metsästä.
Esim. Ystävä metsästä, Féroma welmera fem.
'n ~Suomessa :N -pääte,
eli kenen, minkä? Rewelin, puun, metsän.
Esim. Ystävä metsän, Féroma welmera'n.
Persoonaproniminit.
Requé ~minä. Rafén ~sinä. Wénah ~hän (tyttö). Wónoh ~hän (poika).
Relléh ~me. Rúlleah ~te. Ralléah ~he
Miów ~tämä. Weroqú ~tuo. Roqú ~se. Reów ~nämä. Rugúe ~nuo. Ralróe ~ne
Määritteitä.
Ilnór - kaikki. Elihé - tyttö. Óliméh - poika
Jos lauseessa on yhdistetty persoonapronomini ja verbi
(esim. juoksemme, itken jne.) sana järjästys on: verbi + persoonpronomini.
PP tulee siis verbin jälkeen, mutta niitä EI kirjoiteta
yhteen, vain erikseen. Esim. Juoksemme järvelle, Reníjah relléh melér awér.
Kielteinen ja mennytmuoto lisätään Verbin ja PP eteen.
Esim. Emme juokse järvelle, Úhen reníjah relléh melér awér.
Omistusmuoto (rakkauteni, lapsesi, maamme jne.) tulee kolmen
ensimmäisen kirjaimen mukaan persoonapronominissa
(minä -minun = Requé -Req. Rakkauteni.) eli Wónoh er rhéw req delióh - Hän (poik.)
on suuri rakkauteni. Poikkeukselliseti muoto tulee sanan eteen.
Tervehdykset, pikkusanat.
Flér ~hei. Flúga ~(ivallinen) hei. Flí Erá ~näkemiin.
Flí Gérmo ~hyvästi. Flú Eréh ~tervetuloa.
Miriwéra ralór ~Hyvää huomenta
Miriwéra rederna ~Hyvää päivää
Miriwéra randiena ~Hyvää iltaa
Miriwéra relinóh ~Hyvää yötä
Úr ~ja. Wó ~kuin. Ví ~kun. Uru ~kuinka.
Úrem ~vain. Fiér ~vaan. Méh ~mutta. Vilér ~niin
Wiqú ~kyllä (huudahdus). Úhí ~ei (huudahdus).
Elihnór ~kiitos. Werque ~anteeksi. Mignóh ~ole hyvä.
Ajan ilmauksia.
Vuorokaudessa.
Ralór ~aamu. Rederna ~päivä. Randiena ~ilta. Relinóh ~yö.
Vuodessa.
Miréw ~kevät. Mídar ~kesä. Welór ~syksy. Lóren ~talvi.
Aikaa.
Welqú ~aika. Welqúeh ~aikaa. Fracié ~pian. Ciér ~kohta. Riéf ~nyt. Móew ~heti.
Ùrman ~kauan. Ôlew ~harvoin. Weheró ~joskus. Menóre ~ei koskaan. Iwén ~aina.
Rifán ~huomenna. Riféqu ~tänään. Rewiqé ~eilen.
Rewíra ~toissapäivänä. Ra Nóh ~vuorokausi.
Lauseita
Wónoh er rhéw req delióh -
Hän (poik.) on suuri rakkauteni
Óliméh delióhan Rafén an -
Poika rakastaa sinua
Welór dar ér minógrufen -
Syksyllä on pimeää
Requé ér welmera owé -
Minä olen metsässä
Requé shélebor'n -
Minä uskon
Úhen rafén wóhier requé awér -
Älä suutu minulle
Reníjah relléh melér awér -
Juoksemme järvelle
Úhen reníjah relléh melér awér -
Emme juokse järvelle
Loitsuja
Welqú, lubel riéf - Aika, pysähdy nyt
Úhen welmón, welmón rafén am - Ei huutoa, huuda hiljaa (hiljaisuuden taika)
|